Kaksi esitystä ovat valuneet kauniina virtana lävitsemme. Siihen on sekoittunut sydämen pamppailua, hikoilevia käsiä, sanat : " Tiedätkö, mua jännittää ihan hirveästi. Pystynkö mä sittenkään tähän? "
Lavalla on ollut pitkästä aikaa hyvä olla.
Mun on jo parempi olla.
Vanhat luokkalaiseni olivat eilen katsomassa esitystä. Emme olleet nähneet aikoihin. Silti he kokivat tämän aiheen niin tärkeäksi ja katsomisen arvoiseksi että tulivat Porvoosta asti katsomaan. Kiitos Siiri ja Veera!
Puhuimme esityksen jälkeen naiseudesta ja seksualisuudesta. Vähän miehistäkin.
Veera päivitteli: " Minkä takia mä en vaan voi mennä sanomaan jollekin komealle miehelle: oletpa sä komee!"
Minuakin alkoi ärsyttää oma taitamattomuuteni. En osaa kehua.
Kun tytöt kysyivät sen. Että mitä olen oppinut tästä produktiosta.
Ja sitten tullaan siihen. Vastaukseni oli: olen muistanut sanoa.
Tajusin tänä aamuna että se ei ole totta. Viime aikoina olen lähinnä vain pakoillut sanoja.
Sitten hetken koittaessa olen esittänyt kiireistä naista ja kääntänyt selkäni.
Tuollaisina hetkinä jalat ottavat monta haparoivaa askelta. Koko keho viestii : Pysähdy! Käänny ja sano jotain. Ihan mitä vaan!
Ei, kyllä mä nyt menen.
Kun ihminen kääntää selkänsä, kävelee pois. Niissä hetkissä kamppaillaan.
Kääntyminen on helppoa, sen kuin teet.
Se ettei peräänny, vaan menee kohti.
Ei valmistaudu
rikkoo kaavoja,
koskettaa.
Se vasta on jo jotain.
Sitten on niitä ihanuuksia jotka katsovat taakseen, iskevät silmää. Kerran olen kääntynyt, näin kaiken liian lopullisena. Sen jälkeen en ole uskaltanut.
Muutama viikko sitten se oli lähellä. Hidastin askeleita ja ymmärsin. Jos nyt jäisin niin en haluaisi enää lähteä. Se alkoi pelottaa.
Ja sitten: "Miten joku voi olla noin pirun kaunis?"
Niin että vastaus siihen kysymykseen, mitä olen oppinut?
Olen oppinut että välillä voisin vain..
Niin, jäädä.
Meillä on vielä kaksi esitystä.
KE 20.8, klo 19
LA 23.8, klo 21
VAPAA PÄÄSY.
Tampereen Ylioppilasteatteri, Itsenäisyydenkatu 12-14. Paikkavaraukset: kaikkimitaunohdinsanoa@gmail.com
Rakkaudella,
Melissa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti