Nyt juuri, tällä hetkellä juon punaviiniä.
Mietin mistä löydämme esityksiimme ihmisen joka ajaisi valot ja äänet.
Mietin miten elämä on täynnä sanottavaa ja täynnä yrityksiä sanoa ne.
Olen yrittänyt saada yhteyttä tamperelaisiin taiteilijoihin ja kysynyt heitä mukaan teokseemme. Eräs kiinnostava ihminen on lupautunut jo mukaan.
Kuvaamme häntä jo tulevana viikonloppuna. Kuvia tulossa pian!
Suurin unelmani olisi saada mukaan Dave Lindholm. Haluaisin häneltä ihan vain pari lausetta, pari sanaa. Haluan kuulla hänen äänensä! Hän on tajuttoman karismaattinen.
Äitini kertoi lähettäneensä Davelle 70-luvulla rakkauskirjeen. Eihän Dave ehtinyt siihen vastaamaan. Entä jos minäkin kirjoittaisin Davelle kirjeen ?
"Rakas Dave. Kappaleesi Petin pienen linnun on äärettömän kaunis. Sinä olet myös äärimmäisen kaunis mies. Tuotko kauniit kasvosi projektiimme? Ps. Toivottavasti vastaat kirjeeseeni, eikä perheeni tarvitse kokea toista tragediaa vastaamattoman viestin vuoksi. All yours - Melissa "
Se kappale todella on upea, kuunnelkaa. Sen esitteli minulle Eräs. Loppuvuodesta 2010.
Sanoi että se on erobiisi. On siinä kyllä täysin oikeassa.
Jos aloittaisin jo tänään. Ottaisin yhteyttä niihin kaikkiin ihmisiin joille haluaisin sanoa. Joilta haluaisin ehkä vielä yhden suudelman.
Kauankohan siihen menisi ?
Ei varmaan kauaa. Sitä kohtaa hienoja ihmisiä. Loppujen lopuksi vain harva jättää sen tunteen. Ikään kuin suonissa uiskentelisi pieniä kaloja.
Rakkaudella
Melissa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti